Aina ei kaikki mene putkeen

Aina ei voi mennä kaikki ihan putkeen. Joskus saattaa joutua lukkiutumaan eristyksiin muista pariksi vuodeksi ja joskus voi naapuri olla yllättäen äkäinen ja sitten siitä voi saada stressin aikaan. Joskus voi turhauttaa oma voimattomuus kun tälle asian metsään menemiselle ei voi mitään tehdä. Joskus voi vatuttaa se kun se ei ole edes omaa syytä.

Yhden gorillahäkin tapahtumat voivat johtaa melkoisiin seikkailuihin.

Sinä joka luet tätä olet ihminen. (Joku robotti saattaa myös yrittää, mutta vielä kirjoitushetkellä se ei onneksi suomesta kunnolla selviä. hähää.) Ihminen kokee elämänsä oman linssinsä läpi. Kokemuksia kaikesta ympärillä tapahtuvasta on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin joten sinulla olisi aika uniikki paikka vaikuttaa siihen miltä tämä meno sinun linssisi läpi näyttää. Ennenkaikkea voit itse vaikuttaa siihen miten reagoit sinulle tapahtuviin asioihin.

Avainsana tässä on se reagointi. Jos sinä istuskelet oman huoneesi lattialla ja vain kuuntelet omia ajatuksiasi voit saada itsesi joko todella rauhoittuneeseen tai todella kiihtyneeseen tilaan. Tämä pystytään saavuttamaan täysin omilla ajatuksilla ilman ulkoisia ärsykkeitä. Jos joku haukkuu sinut ihan pystyyn kielellä jota et ymmärrä, mutta sanoo sen hymyillen ja iloisesti sinä tulkitset, että sinulle kerrotaan jotain positiivista. Todennäköisesti vastaat myös hymyillen ja jäät tästä onnelliseksi vaikka asiat mitä sinulle/sinusta sanottiin olivat aivan hirveitä. Sillä mitä sinulle siis sanottiin ei ole mitään väliä, mutta kuinka reagoit tähän interaktioon on tärkeämmässä roolissa.

Elämässä on hyvä olla jokin suunnitelma. Jokin punainen lanka jota noudattaa. Jokin majakka jota kohti tähtää.

Sinne et kuitenkaan pääse ilman päivittäisiä tekoja ja valintoja. Kannattaakin pohtia, että vaikka mitä maailmassa tapahtuu ja vaikka mitä muut sinulle sanovat, että kannattaako niihin reagoida liian voimakkaasti tai ainakaan liian nopeasti. Voit vain ensin vastaanottaa tiedon ja sen jälkeen pohtia asiaa. Sitten voit miettiä oliko sanottu asia sellainen, että sillä kannattaa omaa päätään liikaa vaivata.

Kannustankin sinua rakas lukija pohtimaan, että voisitko hieman pidentää tiedon vastaanottamisen ja siihen reagoimisen väliä. Meillä on vain tämä yksi elämä ja tuntuisi pirun tyhmältä heittää siitä iso osa romukoppaan äkkipikaisten päätöksien vallassa. Aina et voi vaikuttaa siihen mitä tapahtuu, mutta voit vaikuttaa siihen miten suhtaudut.

Iske tähän blogin perään ajastimeen kolme (3) minuuttia, sulje silmäsi ja kysy itseltäsi "Mikä minua vatuttaa juuri nyt". Kun saat ensimmäisen ajatuksen pohdittua jatka lausetta: "Mutta toisaalta -" ja yritä löytää asialle positiivinen käänne. Ajatus voi olla jotain arkista kuten "Vatuttaa kun polttoaine on niin kallista" - "Mutta toisaalta se kannustaa minua kävelemään enemmän". Pohdiskele tähän tapaan ainakin se kolme minuuttia kunnes kello kilahtaa.

Välillä saa vatuttaa, mutta onko tässä hetkessä kuitenkaan mitään hätää?