Insinöörin UXää

Tällä viikolla meillä on mietitty UX asioita oikein urakalla. Siitä kertoi tämän viikon podcast ja myös Joonas jakoi siitä ajatuksiaan Instagramissa. Aloin sitten itse muistelemaan sitä miten tässä asiassa on tullut edettyä omalla kohdalla.

Kun alotin koodailua olin ihan puhdas koodari. Web jutuilla kun alotin niin sain kuvia ja ohje oli "tee tuon näköinen". Asia oli hyvin selkeä ja minun ei tarvinnut ottaa mitään kantaa käytettävyyteen. Myöskään responsiivisuudesta ei tarvinnut huolehtia kun kuuminta hottia olevat puhelimet näyttivät tältä:

Ehkä ne ovat vähän vahinkoa ottaneet, mutta you get the point.

Puhelimella netissä surffailu ei ollut kaikessa tapauksessa asia jota pidettiin huomioinnina arvoisena. Sitten kun olin kuvista apinointia tarpeeksi harrastanut alkoi tulla myös työtehtäviä jossa jouduin itse ensin suunnittelemaan mitä tein. Tämä tuntui ihan tavattoman vieraalta kun olen itseni aina lokeroinut täysin graafisesti sokeaksi. Onneksi pian ystäväksi valikoitui Bootstrap kirjastot jotka helpottivat prosessia. Näillä saatiin tehdyistä ulkoasuista jo perussiistejä vain asettelemalla tyylitellyt elementit paikalleen. Tällä tasolla päästiin jo pitkälle.

Kun työntekijän roolin sijaan alkoi tulla nettisivuprojekteja osoitettuna nimenomaan minulle siirtyikin vastuu siitä, että asiat näyttäisivät kivalta minulle. Jo tällöin kysyin usein luokkakavereiltani ja Bearly Technicalin Harrilta kivoja ulkoasusuunnitelmia joita sitten sain toteuttaa. Vastuu siirrettiin taas eteenpäin. Joku aika sitten itseasiassa tutkin vanhoja toteutuksiani noilta ajoilta ja sain huomata, että ehkä tässä on tullut aavistus kehityttyä niistä ajoista.

Koulussa oli tullut keskityttyä itse kouluun ja vapaa-ajalla tuli pääasiassa pelattua. Asioita koodaamisesta pääsi unohtumaan kun ensimmäinen vuosi tykitettiin pelkkää fysiikkaa ja matikkaa. Sitten tuli PHP-kurssi jossa leikittiin Googlen kartoilla ja pääsin toteamaan pitkästä aikaa tämähän on kivaa! AMK-opintojen aikana alkoi myös Koodersin taival.

Web jutuissa vaan on ulkoasu melko suuressa osassa. Myös älypuhelimet alkoivat yleistymään, niin koko konsepti piti oppia uudelleen. Aiemmasta tietämyksestäni ei ollut juurikaan iloa kun nyt piti asioiden olla RESPONSIIVISIA! Se oli se kuumin surinasana tähän aikaan.

Bootstrap oli onneksi yhä voimissaan niin se auttoi omaa tekemistä alkutaipaleella. Ensimmäiset toteutukset eivät paljoa poikenneetkaan Bootstrapin ohjesivuista  kun peruselementeistä ei meinannut malttaa edes värejä vaihtaa.

Haastajat saapuu

Myöhemmin kuitenkin myös Koodersilla alkoi olla harjottelijoita ja heiltä löytyi graafista silmää enemmän. Päästiin pelkästään ulkoasujen tekemisestä huomioimaan myös käytettävyyttä, sillä tehdyt toteutukset alkoivat kasvamaan "perus nettisivuista" ihan järjestelmiksi asti.

Oma lempparini oli aina asetella kivasti mahdollisimman paljon asioita kerralla ruudulle. Sitten näitä asioita värikoodatiin, niin nähtiin vilkaisemalla "Jos ruudussa on mitään punaista pitää huolestua".

Tätä ajattelutapaa rupesivat kuitenkin uudet toimistolla pyörivät tyypit haastamaan ja argumenttien takana oli hyvinkin vahva ajatus: "Kun Google tekee näin". Uudeksi hittityyliksi oli tulossa minimalistisuus. Ruudulla tehtiin kerrallaan vaan yhtä asiaa ja monet ihmiset tykkäsivät tästä. Itse en tätä ollenkaan allekirjoittanut.

Jos vaihtoehtona on joko nähdä osa tiedosta tai kaikki tieto niin miksi kukaan haluaisi nähdä vähemmän?

Pian kuitenkin myös totesin, että ei sitä asiaa ole järkeä alkaa sen syvällisemmin tutkimaan. Ihmiset tykkäsivät A/B-testeissä aina enemmän yhdestä asiasta kerrallaan ruudulla niin siihen siirryttiin enemmän ja enemmän.

Nykyään olenkin alkanut jo kääntymään enemmän tähän suuntaan. Käyttäjäkokemuksen kannalta on hyvin selkeää tehdä yhtä asiaa kerrallaan. "Nyt muokkaan tätä asiaa, kätevää kun ruudulla on vain ne asiat mitä voin nyt muokata".

Oliko tällä tarinalla mitään opetusta? Eipä kai, kunhan muistelen menneitä. Tänäkään päivänä en koe olevani graafisesti oikein mistään kotoisin, mutta UXän puolesta olen alkanut kokemuksen kautta oppimaan mistä ihmiset tykkää ja mistä ainakaan ei. Nykyään myös löytyy nopeasti sanavalinnat jotka voivat ohjata käyttäjää harhaan. Olen myös onnekseni onnistunut itseäni ympäröimään ihmisillä jotka ovat osaavia graafisesti. Osaavat mokomat MYÖS koodata joten näitä yksilöitä kutsutaan myös yksisarvisiksi. Ovat vielä kivoja ihmisiä tämän lisäksi.

Jos tämä pitäisi opetukseksi kääntää, niin itseään kannattaa ympäröidä ihmisillä jotka täydentävät omaa osaamistaan. Heiltä voi myös oppia paljon uutta ja olenpa tainnut jo nykyään itse saada muutamia graafisia mielipiteitäni validoitua myös yksisarvisten puolelta.

Myös insinööri voi oppia.