Kuuntelen. Oho, yhteys pätkii. Ymmärsin, ei kun …! Pääsääntöisesti pidämme kuuntelemisen taitoa itsestäänselvyytenä. Kuten puhumista, niin myös kuuntelemista olisi meidän jokaisen syytä välillä opetella ja harjoittaa. Kuulemme sanoja ja ymmärrämme, joskus emme vain ymmärrä kuultua sanomaa – joskus vain annamme toisen sanojen soljua ohi. Kuuntelemisen ja toisen puhutun sanoman ymmärtämiseen voimme vaikuttaa. Aktiivisella kuuntelulla voimme vaikuttaa miten saamme annetun tiedon omaan käsittelyyn. Kuten kaikki muutkin toiminnot, kuunteleminen vaatii myös valmistautumista, mahdollisesti myös omien ajatusten hallintaa. Asiakas- ja yhteistyössä on samoja lainalaisuuksia, paneutumisella asiaan voimme kuulla myös asioita oikein. On kuitenkin mahdollista muutamasta sanasta tehdä johtopäätökset asiakkaan tarpeesta – oikeat ja väärät sellaiset. Jos emme siis malta kuunnella oikeasti mitä asiakas haluaa kertoa ja kysyä tarvittavat tarkentavat kysymykset – mahdollisuus vääriin tulkintoihin on olemassa.
Ennakkoasenteellamme on merkitys, miten paljon pystymme ottamaan vastaa asioita. Tunnekuohut eivät auta ainakaan aktiivisen kuuntelun toteutumista. Torjuvat ajatukset estävät meitä ymmärtämästä kuultua asiaa, monesti meillä on jo valmis vastaus – eikä vastaus aina liity mitenkään käsiteltävään asiaan. Tiedämme että vastaaminen ei ole vaikeaa – vaikeaa on siis kuunnella ja ymmärtää kuultu asia. Kyse myös on halusta ymmärtää asia. Tietoinen kuunteleminen haastaa kuuntelijaa keskittymään tilanteeseen. Jos oma olotila on levoton tai vaikea, emme pysty silloin ottamaan aktiivista kuuntelin roolia. Entäpä jos kertoisimme etten nyt pysty keskittymään? Tiedän että on vaikea myöntää, ettei voi kuunnella tai ottaa vastaa kerrottua asiaa. Mitä siis voin tehdä tilanteessa?
Tässä muutama yksinkertainen vinkki kuin mahdollista päästä aktiiviseen kuunteluun ja ymmärtämiseen.
Meillä on mahdollista hyvällä opitulla kuuntelutaidolla löytää keinoja ymmärtää kuultua tietoa. Jos on tarve kertoa, miten projekti halutaan edetä, niin ole myös valmis kuuntelemaan toisen mielipidettä. Aktiivinen kuuntelu on siis myös asioiden vastaanottamista ja oman viestinnän ymmärtämistä sekä tarkentavien kysymysten esittämistä, jos saatu viesti ei aukea. Olemme joskus liian luottavainen omaan kerrottuun sanaa, unohdamme kuunnella toisen viestintää. Huomaan että alkaa hieman tunteeni kohoamaan, kun kirjoitan tätä asiaa, mutta voimmeko keskittyä välillä kuuntelemaan mitä toinen oikeasti haluaa kertoa?
Viesti, jota halutaan välittää ja sanotut sanat eivät aina kohtaa.
SLUSH 2018 tapahtumassa oli monia tuotoksia esillä, mutta monessa pisteessä ei paistanut ylpeys omasta tuotteesta.
Parhaimpia innovaatioita siis ovat ne, jotka vain syntyvät yllättäen ja arjessa. Niksi Pirkat kunniaan!
Suosittelu on yksi markkinoinnin ja myynnin keinoja, joilla saadaan liitettyä helposti myös asiakaskokemus. Tämä toimii siis erittäin tehokkaana hyvässä, että huonossa asiassa. Mistä siis tiedät, että oletko hyvä suosittelemaan jotakin palvelua?