Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon merkitystä kuvien määrällä ja laadulla on viestinnässä? Jos et, ota tästä vaari lapsenlapsineen, sillä kuvien merkitys viestinnässä (sisältäen niin markkinoinnin, yritysilmeen, nettisivut, sosiaalisen median ja aina niin edelleen) on valtava! Nykyaika on pullollaan palveluita, jotka pyörivät lähes yksinomaan kuvien ympärillä ja menestyvät hurjan hyvin. Yksi kuva on todellakin tuhannen sanan veroinen, mutta jos kuva on valittu väärin, sanoma voi olla vääränlainen.
Et varmasti ostaisi sinulle ennestään tuntematonta tuotetta verkkokaupasta tai käytettyä autoa netistä, jollet saa kaupan sivulla nähtäväksi kuvaa myyntiartikkelista. Todennäköisesti ohitat sen muiden kuvallisten tuotteiden joukosta, ehkäpä jopa alitajuisesti. Sama pätee myös median eri muotoihin, jos esimerkiksi artikkeliin on liitetty kuva, se on selvästi mielenkiintoisempi. Julkaisuun lisätty kuva tai video, synnyttää monin verroin enemmän reaktiota ja säpinää kuin ilman mitään visuaalisesti täydentävää elementtiä jaettu vastaava artikkeli. 2000-luvun aikana ihmisen keskittymiskyky on laskenut keskimäärin 12 sekuntia, jättäen jäljelle vain 8 sekuntia. Tuo aika, jonka nykyihminen voi keskittyä, on siis lyhyempi kuin kultakalalla, lisäksi tämä luku laskee koko ajan.
Kuvilla on helppo herättää tunteita ja niitä on helpompaa ja nopeampaa ”kuluttaa” kuin tekstiä. Kuvat saavat ensisijaisesti lukijassa aikaan tunteita tekstin lukemisen järkeilyn sijaan. Tutkitusti ihmiset muistavat lukemastaan noin 65% kolmen päivän jälkeen, jos artikkelissa on ollut mukana kuva. Jos artikkeli oli kuvaton, lukijat muistivat enää vain 10%.
Kuvien tuleekin olla yhtä paljon harkittuja kuin itse tekstisisällön. Mielenkiintoisella, huomiota herättävällä kuvalla erotut julkaisullasi sosiaalisen median syöttökaukalosta. Markkinoinnissa hauskat ja hyvät kuvat voivat myös mennä viraaliksi, mikä edesauttaa markkinoinnin näkyvyyttä. Viraaliuden arpaonnea voit kokeilla vaikkapa hauskoilla kuvilla tai meemeillä.
Hyvän kuvan lähtökohtana ovat sen tekniset ominaisuudet, että kuva on tarpeeksi isokokoinen ja tarkka, jolloin siinä on tarpeeksi pikseleitä kattamaan haluttu ala ilman, että laatu kärsii. Laadukas sisältö herättää luottamusta ja huonot kuvat voivat pahimmillaan pilata muun muuten hyvän materiaalin. Hyvän laadun lisäksi kuvan pitää olla hyvä, mikä voi joskus olla hieman subjektiivinen asia. Loppupelissä, onko kuva hyvä vai huono, mielipide tulee pitkälti kohderyhmältäsi, jolle kuvan jaat. Hyvän kuvan sisältö ja tunnelma kuitenkin liittyy aiheeseen (yritysilmeeseen, artikkeliin tai kampanjaan) ja synnyttää lukijoissa tunteita.
Kuvasta (valokuvasta, manipuloidusta kuvasta, videosta) täytyy löytyä jonkinlainen visio
Kuva: Kännykkäkameralla otettu kuva vai oikeasta kuvakulmasta otettu kuva, missä on enemmän resoluutiota ja tekniikkaa? Vaiko vielä sittenki sama kuva vielä hieman muokattuna?
Rahan sijoittaminen kalliisiin tasokkaisiin laitteisiin ei tee kenestäkään automaattisesti ammattivalokuvaajaa. Jotta kamerasta, ja sitä myötä otetuista kuvista, saa kaiken irti tarvitaan myös visuaalista silmää ja teknistä osaamista. Joskus on hyvä palkata asiaan ulkopuolinen, jolloin saat hyviä kuvia edustamaan yritystäsi, esimerkiksi Koodersin ja Geneesin henkilökuvat tuli ottamaan Tovari, kun nettisivujen uusien ilmeiden yhteyteen kaivattiin ajantasaisia ja laadukkaita kuvia.
Aina ei kuitenkaan tarvitse palkata ammattikuvaajaa, vaan voit oikaista. Joskus on sopivaa käyttää kuvapankkien kuvia, esimerkiksi ilmaispalvelut Pixabay, Unsplash ja Pexels ovat täynnä laadukkaita kuvia. Muista kuitenkin, että kuvan tulee olla brändin mukainen. Kuvien valinnassa on oltava tarkkana, sillä asiakkaat tunnistavat heti, jos kyseessä on ostettu sieluton tusinakuva. Huonosti valitut kuvat voivat kääntyä tarkoitustasi vastaan.
Valokuvia koskevat säännöt pätevät oivallisesti myös videoihin. Ihmiset pitävät enemmän liikkuvista kuvista ja niiden käytöstä viestinnässä, niitä koskevat samat edut kuin liikkumattomiakin kuvia. Sille, miksi liikkuvien gif kuvien käyttäminen on mahdollistettu myös Facebookin kommenteissa ja Whatsappissa, on siis syynsä. Voit itse kokeilla kuinka seuraajasi reagoivat ja tehdä kuvitetun blogikirjoituksen sijaan vlogin.
Hyvin tehtyä mobiilia on yksinkertaista ja mukava käyttää. Tavoitetaanko nettisivujen käyttäjiä enää sivujen työpöytänäkymässä?
Älylaitteet, nuoret ja tulevaisuuden koodarit: totuus on tarua ihmeellisempää. Digi- ja väestöviraston vuonna 2020 teettämä Digitaitokartoitus ravistelee käsityksiä nuorten digitaidoista.