Jotta projekti onnistuu, vaatii tämä panostusta myös asiakkaalta. Projekti alkaa siis siitä kun asiakas lähtestyy meitä idealla. Tätä ideaa lähdetään toteuttamaan sovittujen speksien mukaan. Mutta mitä käykään, jos näitä speksejä ei ollakaan mietitty tarkasti ja etukäteen? Lopputulema pahimmillaan ei vastaa yhtään sitä mitä asiakas olisi alkujaankaan halunnut.
Jotta projekti, sen eteneminen ja lopputulema ovat kaikille osapuolille selkeät ja jottei projekti paisu yli äyräiden tai jää sovittua pienemmäksi, määritellään projekti ennen sen tekemisen aloittamista. Määrittelyyn siis kirjataan talteen, mitä projekti pitää sisällään, miten sisältö toteutetaan ja milloin projekti on valmis eli määritellään tiettyä rahasummaa vastaava laajuus.
Tätä ennen, kun speksit kirjataan mustaa valkoisella ja osapuolet sitoutuvat niihin, olisi hyvä miettiä ainakin: mitä projektilla haetaan _nyt_ ja mitä projektilta halutaan mahdollisesti _tulevaisuudessa_? Koodarit eivät valitettavasti ole minkään sortin ajatuksenlukioita, emmekä me tiedä 100% varmuudella miten ideaasi ajetaan, joten sinun pitäisi vähintääkin näihin kysymyksiin antaa jonkinlainen vastaus. Idean muokkaamisesta varsinaiseksi tuotteeksi voimme me kyllä auttaa, ja mielellämme niin teemmekin.
Maltti on kuitenkin sitä perinteistä valttia, räätälöity koodi mahdollistaa sen, että esimerkiksi järjestelmää on mahdollista jatkokehittää myöhemmin. Aina ei siis välttämättä kannata rakentaa heti kaikkia niitä suuria ja mahtavia ominaisuuksia kerralla, vaan aloittaa hieman hillitymmin ja tarkastella hetki miten tarpeet kehitttyvät.
Annetaan tässä nyt taas tuttu ja turvallinen esimerkki autojen kautta.
- Jos tilaat auton tehtaalta ja olet kirjannut määrittelyyn, että tämä auto tulee kulkemaan bensalla, ei jälkikäteen auton ollessa täysin valmis, ole realistista muuttaa autoa täysin sähköllä kulkevaksi. Ennen moottorin rakentamista tyypin vaihto olisi ollut mahdollista projektin mittapuulla. Kuitenkin perinteisen polttomoottorisen auton muuttaminen sähkäautoksi maksaa useamman kymmenen tuhatta euroa, joten tässä vaiheessa on jo melkein järkevämpää ostaa täysin uusi auto.
- Jos auton penkit on määrittelyssä sovittu verhoiltavan kankaalla, jälkikäteen kankaan vaihtaminen nahkaan on lisätyö, eli siitä aiheutuneet kulut eivät kuulu enää projektille liimattuun hintalappuun, vaan ne toteutetaan tuntityönä tai erillisellä sopimuksella.
Jotta projektin ominaisuudet ovat valmiina just eikä melkein, on asiakkaan vastuu olla mukana projektin tekovaiheessa antamassa palautetta silloin, kun sitä pyydetään. Koska me tehdään niin ikään niin sanotusti ketterin menetelmin, on palautteen antaminen jopa kirjattu sopimukseen. Tämä siksi, koska vastaan on tullut liian monta projektia, jossa asiakas havahtuu palautteen antamiseen vasta projektin ollessa valmis. Yllätyksenä on jostain syystä tullut se, että jos jonkin ominaisuus on palautevaiheessa hyväksytty eli mitään muutostoiveita ei ole annettu siirrymme luonnollisesti eteenpäin projektissa ja ominaisuus on niine hyvineen valmis. Jälkikäteen on todella epäkohteliasta ilmoitusluontoisesti huikkaista, että "ja sitten lisätään tämä ominaisuus ja tuota vanhaa muokataan vielä näin". Ajattele omalle kohdallesi: asiakas taikka hyvänpäiväntuttu tulee ilmoittamaan sinulle "niin sinähän vielä teet tämän ja tuon tältä sanomalta ilmaiseksi hyvää hyvyyttäsi)", tekisitkö? Et varmaankaan.
Mieti siis tarkkaan mitä haluat, sillä me ei kysytä lisätietoja kiusallaan. Istumalla alas ja pohtimalla kunnolla projektin skaalaa ja ominaisuuksia säästät selvää rahaa sekä kaikkien osapuolten aikaa ja hermoja.
Kuinka brändätä ja markkinoida kesällä? Aina ei tarvitse markkinoida mielipuolisella raivoilla vaan loma-aikana selviät vähemmälläkin
Älylaitteet, nuoret ja tulevaisuuden koodarit: totuus on tarua ihmeellisempää. Digi- ja väestöviraston vuonna 2020 teettämä Digitaitokartoitus ravistelee käsityksiä nuorten digitaidoista.