Olemme jokainen kohdanneet sankareita, jotka ovat tehneet urotekoja – joskus jopa näyttävästi. Myös monesti teemme arjessa joka päivä sankaritekoja, joista ei tulekaan näkyväksi ympärillä oleville ihmisille. Joitakin saattaa häiritä, ettei tule huomatuksi, joillekin se on polttoaine, että jaksaa pakertaa arkea. Millainen supersankari olet? Joskus kysytään erilaisia voimia tai kykyjä selvittämään arjen askareita. Töissä voi tulla vastaa haasteita. Selvitämme ne juuri kyvyillä, joita olemme oppineet vuosien saatossa. Aina ne eivät selviä ilman toisten apua. Silti meillä jokaiselle on omat supervoimat.
Lapsena meillä jokaisella on ollut mielikuvitusmaailma. Se millaiselta on näyttänyt, niin jokainen tunnistaa varmasti omansa. Mielikuvitusmaailmassa oli myös kavereita tai supervoimia. Supervoimalla saattoi pystyä mm. lentämään, pelastamaan ihmisiä tai liikkumaan asioita tehden hienossa supersankari asussa. Varmasti lapsuudessa oli myös unelma-ammatteja veturinkuljettajasta lentokoneen kapteeniin. Eikä näihin tarvinnut olla sen enempää tietoa kuin että miten siistiä olisi tuo työ – tietämättään työn sisältöä. Supersankarin taito on unelmoida, visioida ja laajentaa ajatteluaan. Miten voi nähdä kaikissa asioissa myös keski-ikäisen näkökulmasta yllättäviä asioita – jotka kuitenkaan ole sen yllättäviä. Lapsen mielikuvituksen kadottaminen, voi olla huonoin supersankarin voiman menettäminen.
Työelämässä olemme oppineet monenlaisiin kaavoihin ja menetelmiin. Joskus teemme työtämme myös sokeasti katsomatta mitä teemme. Jos saisimme sen lapsen mielikuvituksen mukaan päivittäiseen tekemiseen, voisimme saada monia asioita helpommin tehtyä. Haetaan vaikka esimerkiksi haasteinen työtehtävä, joka on jumiutunut paikalleen – kun ei keksi ratkaisua. Miten olisi, jos tätä asiaa alkaisi purkaa mielikuvitusmaailmassa, jossa sinulla olisi käytössä erilaisia välineitä valomiekasta aina mielikuvituskavereihin. Tiedän että kuulostaa oudolta, mutta jos oma mieli on jumissa niin voisiko ajatusmaailmaa vain laajentaa - hieman laajemmaksi. Jos tämä ongelman saisi isompaan tilaan, jolloin se näyttäytyisi pieneltä. Eihän silloin se välttämättä tuntuisi isolta ongelmalta. Tämä ongelma saattaisi alkaa jo vähän naurattamaan tai hymyilyttämään. Samalla oma olotila rentoutuisi, katsoisikin enemmän syihin kuin seurauksiin.
Se mitä lapset tekevät, kun tulee ongelma, niin heillä alkaa mielikuvitus heräämään ja vievät asian sinne. He käsittelevät sen uudessa maailmassa ja sitten unohtavat – vain kohdatakseen uudelleen, erilaisella fiiliksellä ja näkemyksellä. Voi olla, että myös stressitaso on laskenut ja eikä pelottakaan niin paljoa tehdä kyseistä asiaa pois. Meillä aikuisilla olisi myös tämä mahdollisuus ottaa näkökulmia asiaan uudella tavalla viemällä omassa ajattelussa ihan johonkin muuhun maailmaan. Kun palaa uudelleen tähän todellisuuteen, niin voi olla, että näemmekin ongelmaan ratkaisuja, jotka eivät ole perinteisiin kaavoihin kangistuneet.
Supersankarina oleminen on helppoa, jokainen voi olla supersankari. Se millaisia voimia käytämme, niin on enemmän haluammeko näyttää niitä ja käyttää. Mielikuvitusmaailma on myös yksi supersankarin voima, koska se meillä jokaisella on ollut. Meillä jokaisella on siis mahdollisuus olla supersankari ja tehdä joka päivä tekoja, joista saamme voittaja fiiliksen.
Avoimuus uusille asioille on hyvä ja se antaa myös virikkeitä työstää uusia projekteja. Entäpäs jos se tyhjä pää iskee eikä asiat etene yhtään eteenpäin?
Kysy mistä maksat; tekemisestä ja ylläpidosta? Mitä tähän sisältyy? Sinulle sivuston ylläpitäminen tulee olla helppoa ja tiedät, miten se tehdään.
Suomalainen kokous-/palaverikulttuuri on varmasti ollut murroksessa viimeisten vuosien aikana. Eikä se muuta tilannetta, että paljon kokouksia tai palavereita pidetään etänä, myös läsnä kokouksilla on oma paikkansa.