Olen miettinyt usein miten parhaiten saamme otettu vastaa ulkoista tietoa. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen että emme ymmärrä annettua tietoa? Tiedän itsestäni että tuotan välillä paljon asiaa, joskus jopa asiallista asiaa. Ehkä joskus on vaikeaa olla ymmärrettävä, saada sanomaa perille. Onko siis vika minussa vai kuulijassa?
Minulla on loistava mahdollisuus työskennellä eri koulukuntien edustajien kanssa, mutta keskityn nyt pääsääntöisesti koodarin maailmaan. Ensimmäisiä kertoja kun tein yhteistyötä koodarin kanssa, ajattelin lähinnä miten helppoa jutella. Keskustellaan yksikertaisesti ja selkeästi siitä mitä tulemme tekemään. En sano että koodari on yksinkertainen, vaan jotenkin turha asian koristelu on jätetty pois. Puhutaan pelkästään vain siitä mitä tehdään. Näinhän se menee, kun kaikki on kunnossa.
Niin, kun kaikki on kunnossa. Minä varmasti olen siinä mielessä perinteinen kun innostun tai tunteilen asian kanssa, niin sen sanoma monimutkaistuu. Voi sitä koodari parkaa, joka yrittää ymmärtää mitä haluan hänen tekevän. Tehtävänanto sisältää paljon asiaa, jää varmasti paljon tilaa tulkinnoille. Oletan että hän ymmärtää puolittaisesta tehtävänannosta, millainen tulos olisi tarkoitus tulla. Miksi koodari ei ymmärrä? Olen selittänyt monilla tavoilla ja näen kokonaisuuden silmissäni. Miksi hän ei ymmärrä? Minnekä on kadonnut se selkeä ja ymmärtäväinen koodari?
Eihän koodari mihinkään ole kadonnut, vaan on ymmällään ja stressaantunut tehtäväannostaan. Hänen on vaikea ymmärtää mitä haluan lopputulokseksi. Jos olen sanonut että ” tee kaunis” siitä sivustosta tai järjestelmän ulkoasusta. Eipä voi enempää olla epämääräinen ohje, johon löytyy miljoona vastausta ja mielipidettä. Varsinkin jos lisään lauseena ”yllätä minut”, niin voimme taata että unettomia öitä on tiedossa koodarille. Kommunikaatio ja ymmärrys katoaa. Projektista tulee haasteellinen ja loppuvaiheessa emme kehu koodaria tuotoksesta. Loppujen lopuksi, en vain osannut kertoa selkeästi mitä haluan saada lopputulokseksi. Kertoa vaihe vaiheelta (ymmärrettävästi) toiminnallisuudesta, aikataulusta ja tarpeesta.
Parhaimmillaan hyvän koodarin kanssa saa oman projektille selkeyttä ja toimivan tuotoksen. Olen oppinut meillä tämän asian olevan avainasia, varmistetaan mitä todellakin ollaan tekemässä. Tarkentavia kysymyksiä alkuvaiheessa ei ole koskaan liikaa. Mitä enemmän kysymyksiä, sitä enemmän idea on vielä raakile. Elkäämme siis kaikkia asioita laittako koodarin syyksi, vaan uskaltakaamme paneutua projektiin alkuvaiheessa huolellisesti, niin lopputulos näyttä silloin sitä mitä olemme tilanneet. Hyvä suunnittelu ja aikataulutus nopeuttavat monesti projektin valmistumista. Kirjatkaa ja dokumentoikaa mitä on tavoitteena tehdä. Olkaa kiinnostuneita ja kommentoikaa jos jokin pitäisi tehdä toisin rakentamisvaiheessa.
Kyse on siis kommunikoimisesta, yhteisen kielen löytämisestä. Eikös tämä päde kaikkiin elämän osa-alueisiin, huonolla kommunikoinnilla saamme mahdollisuuden arvailla ja pohtia toisen puolesta. Kyse on uskalluksesta ja mahdollisuuksien luomisesta. Löytäkää yhteinen kieli. Pysähtykää hetkeksi asian äärelle. Puhukaa. Nämä asiat helpottavat koodari ymmärtämään mitä on tekemässä.
Blogisarjan seuraavassa osassa pohditaan saavatko koodarit lahjoja.
Olemme jokainen kohdanneet sankareita, jotka ovat tehneet urotekoja – joskus jopa näyttävästi. Myös monesti teemme arjessa joka päivä sankaritekoja, joista ei tulekaan näkyväksi ympärillä oleville ihmisille.
Tunnistan että oma jaksaminen on parantunut paljon, kun olen tunnistanut omat toimintatapani. Toimintavoilla tarkoitan, miten toimin päivittäisessä elämässä ja miten otan vastaan tietoa. Välillä on ollut vaikea ymmärtää ja olla ymmärretty.
Jokainen meistä on välillä saanut lukea jotakin tekstiä muutaman kerran pohtien mitähän tuli luettua. Varsinkin tämän aikakauden aikana kaikenlaiset ennakoivat tekstinsyötöt aiheuttavat haasteita.