Näin vain luovuuden puutarhuri on päässyt siihen vaiheeseen, jossa voi katsoa rehellisesti taaksepäin ja partakarvat vinkuen mennä eteenpäin. Mistä saa sen tunteen omasta osaamisesta, osaamisesta jonka pohjalta tehdään palvelumyyntiä. Pohdinkin millä eväillä tässä mennään eteenpäin ja miten ne jäsentyvät. Viime blogissa jo kertoilin mitä teen ja nyt hieman avaan taustaa.
Olisi vain helppoa, listata osaaminen ja myydä palveluita. Ajatus ja mieli temppuilee muutaman kerran ennen kuin uskaltaa uskoa omiin kykyihin. Minäkin kysyin asioita ihmisiltä, miten näkevät minut osaajana. Sain positiivista palautetta, niin kuitenkin itse lähdin rakentamaan negatiivista kuvaa omasta osaamisesta. Kuinka nopeasti ajatus alkaa työstää osaamattomuudesta tai vähättelyä kyvyistä. Kuitenkin koiranpentu ilme kasvoilla anovasti hakien toiselta lohduttavia sanoja. Miten paljon me itse teemme ne muurit, jotka estävät menemästä eteenpäin. Mutta tarvitsemme epävarmuutta, jotta voimme jossakin vaiheessa olla varmoja. Tämä kaikki on kuitenkin itsetutkiskelun vaiheita, jotka tuli käydä. En kuitenkaan voi sanoa, että prosessi olisi valmis ja olisi tietoinen kaikista osaamisista. Niinpä!
Kannamme mukanamme kaikki matkalla tarttuneet opit ja asiat. Se kuinka näkyväksi osaaminen tulee riippuu siitä, kuinka jäsentelemme osaamisemme. Jossakin määrin vähättelemme osaamista ja toisaalta ne, jotka kertovat osaamisen koko kirjon kuulosta joltakin aivan muulta. Omalta osaltani olen joutunut miettimään todella tiukasti, mitä voin rehellisesti sanoa osaavani tai missä olen hyvä. Kesä 2019 jää muistoihin, että olen päässyt täyttämään itsetunnon ja osaamisen allasta kaikella opitulla. Olen siis joutunut miettimään mitä kaikkea voisin tehdä ja millaisia palveluita. Listahan muodostui todella pitkäksi, kaikkea yhdisti hyvin käytännönläheisyys. Tässä vaiheessa voin todeta kokemusta on kertynyt, jota voi hyödyntää monipuolisesti työelämässä. Näistä keskeisenä tuli esille kyky hahmottaa asioita kokonaisuudeksi, se taito on hyvä, kun jäsennellään irrallisia palasia kokonaisuudeksi. Esimerkkinä miten prosessi etenee. Tunnistakin heti kun aletaan työstämään jotakin pientäkin asiaa, alan kasaamaan palasia tämän asian ympärille. Näen lukuja, summia ja kuvan mahdollisesta lopputulemasta. Kaikki on tässä vaiheessa vielä sekamelskana päässäni, mutta alan kirjoittaa asioita ylös ja yhdistelemään ne toisiinsa. Tästä on syntynyt joko toimiva lopputulos tai raakile, jonka voi antaa eteenpäin jalostettavaksi. Sen minkä on oppinut, kannattaa pysähtyä tutkimaan tehtävää asiaa ennekuin tekee. Tunnistatte varmaan yhteyden kasattaviin esim. lipastoihin, jos ei lue ohjeita ensin läpi.
Tämän kaiken muutoksen keskellä pitkäaikaisen työsuhteesta yrittäjyyteen siirtyminen on looginen jatkumo. Tunne myös itseni paljon rauhallisemmaksi asioiden suhteen, vaikka epävarmuustekijöitä on ympärillä välillä paljon. Oma tekeminen vaikuttaa mitä saan, sen pääsen nyt näyttämään mitä olen oppinut aikaisemmasta työhistoriasta. Suhtautuminen asioihin ja ihmisiin, suuri merkitys. Saa olla eri mieltä, saa olla erilainen. Saa myös olla samanlainen. Nyt tässä kirjoittaessa tuli muutama idea, jotka voisivat olla toteuttamisen arvoisia. Uskaltakaamme fiilistellä ja pysähtyä asioiden äärelle. Sieltä ideat ja osaamiset tulevat esille.
On ollut mielenkiintoista seurata koodaajien toimintaa ja yrittää ymmärtää heidän sielunmaailmaa. En ole koodannut virallisesti mitään. Nyt yritän avata näkemykseni ohjelmoijan eli koodarin sielunelämästä.
Kelit ovat olleet erittäin kesäiset ja moni ihminen palailee juuri kesälomilta. Ilpo innostui aiheesta videoon asti!
Työelämässä voimme siis saada kriisejä helposti työtehtävistä, työkavereista, asiakkaista, tekniikasta yms, kyse onkin kuinka voimme nähdä siitä tilanteesta kauemmaksi.