Matkani jatkuu siis koodarin maailman ymmärtämiseen. Tätä maailmaa yritin hieman edellisessä blogissa avata. Sen ymmärrän miten merkittävässä roolissa koodarit ovat tämän maailman pyörittämisessä. Se voi jossakin olosuhteissa tehdä koodarista ylpeänkin, joidenkin kohdalla voi olla havaittavissa ylimielisyyttenä. Ehkäpä se ei ole aiheetonta, kun rupeaa tarkemmin miettimään tietoturvallisuuden kautta tätä asiaa.
Avataanpa asiaa.
Nykypäivänä emme voi välttyä siltä, kuinka puhutaan turvallisuudesta ja varsinkin tietoturvallisuudesta. Se että pystymme pakkaamaan tiedon pieneen tiedostoon ja kuljettamaan sitä ympäri maailmaan nopeasti. Tämä on kuulostaa ihmeelliseltä. Kuitenkin meille se on arkipäivää, josta osaamme valittaa, jos tieto ei kulkeudu sovittuna aikana oikeaan paikkaan ja muodossa. Syyttävä sormi osoittaa operaattoria tai palveluntuottajaa. Silloin otetaan yhteyttä tekniseen asiantuntijaan, joka välittää asian koodarille. Koodari ihmettelee miksi kuluttaja ei osaa käyttää tätä systeemiä. Koodarille tämä systeemi on helpohko palapeli, jossa jokainen pala on asetettu oikealle paikalle. Varsinkin miten se näyttäytyy. Kuluttajalle enemmän toimimattomana palveluna tai laitteena.
Näissä monissa tapauksissa syyt löytyvät meistä, jotka luulemme osaavamme käyttää palveluita ja laitteita. Huolettomasti emme edes päivitä, poista tai korjaa tietoturvaan liittyviä riskejä. Mahdollistamme omalla toiminnallamme sen, että saamme kaikenlaisia ohjelmia koneillemme, jotka tukevat virusten ja muiden haittojen maaperää. Ihmettelemme miksi kone alkaa hidastua ja jumittaa. Kuitenkin näemme edelleen asian, että palveluntuottaja ei saa toimitettua tätä minun yksinkertaista tiedostoa eteenpäin. Enhän voi myötää, että olen laiminlyönyt tietoturvallisuuden.
Koodari katsoo koneen ja toteaa että olen saanut viruksen koneeseen. Esitän asiassa hämmentynyttä, enhän edelleenkään voi myöntää, että en ole hoitanut tietoturvallisuutta kunnolla. Voin vain nähdä koodarin pyörittävän silmiään, jotka kuitenkaan eivät näy peililasien takaa. Tietysti jokaisella koodarilla on peililasit tallaisia tilanteita varten, koska koodari ei voi näyttää turhautumistaan varsinkaan silmillään. Kun saan korjatun koneen takaisin, niin jatkan omaa toimintaani kuin ennenkin. Tietoturvallisuuden huomioiminen kuuluu muille, ei minulle. Kohta uudelleen ihmettelen miksi tiedosto ei lähde koneelle eteenpäin tai sitten se on lähtenyt jonnekin aivan muualle kuin tarkoitin.
Niin, tarkkaavainen varmaan huomasi, että kirjoitin koodarista, vaikka olisi voinut käyttää nörtti sanaa. Hey, olen jo tottunut, että meidän talossa koodarit huoltavat myös ATKta niin saatan käyttää koodaria liian yleisesti terminä nörtille. Minä myös saan käyttää näitä termejä, koska en ole koodari ja osaan ihan itse tuhota koneeni tietoturvallisuuden. Onneksi selustaani turvaa, niin rauhallinen ja ylpeä koodari.
Blogisarjan seuraavassa osassa avaan ajatuksiani koodarin kanssa kommunikoimisesta.
Tunnistan itsestäni monenlaisia ajatuksien heräävän, kun mietin sanaa lupaus. Sanana on todella monitahoinen ja syvä, jonka merkitys varmasti jokaiselle on omanlainen.
Kuulostaa aika raskaalta, että pitäisi kehittää koko ajan. Ymmärrän että kehittämistä tarvitaan, mutta voimmeko lopettaa kehittämisen jargonin toistaminen – varsinkin jos sitä ei avata kuulijoille mitä tarkoitamme. Otanpa nyt siis pohdintaa hieman ihmisen itsensä kehittämiseen liittyen.
Onko nettisivut hankittu kun joku pakotti vai onko sivustoa myös aseisettu myynnin työkaluksi?