Näin se vain vaihtui uudeksi vuodeksi 2018. Ehkä jopa kivuttomasti ja nopeasti. Monet asiat muuttuivat, kun vuosi vaihtui. En kuitenkaan takerru siihen listaan mitä kaikkea muuttui, vaan kirjoitan koodaamisesta, laadusta ja sen tarpeellisuudesta. Arjen helpottamista ilman tuskaa - turvavälistä.
Ohjelmistoja ja järjestelmiä tarvitaan jatkuvasti arkipäivässä, juhlapyhinä ja jopa nukkuessa. Voimme tänä päivänä mitata puhelimen avulla unen laatua ja rytmiä. Kehitys on huikeaa, ei varmasti lankapuhelimen aikaan edes tullut ajatelleeksi mitä kaikkea puhelimella voi tehdä muutakin kuin soittaa. Paljon kehitelty järjestelmiä ja palveluita joilla saamme helposti arkea helpottavia apuja ja toimintoja. En silti voi olla ihmettelemättä miksi edelleen tehdään kalliita toimimattomia järjestelmiä, joita ei käytetä juuri sen takia, kun se ei toimi käytössä.
Olemme Koodersin toimintahistorian aikana nähneet ja kokeneet monia tarinoita toimimattomista järjestelmistä. Suurimmaksi osaksi voinut olla haasteena, ettei ehkä tilaajana ole aivan varma mitä tilataan. Ei ehkä osata kertoa oikein tarvetta ja toiminnallisuutta. Mielikuvat eivätkä kohtaa ja lopputulos on erilainen. Jokainen palvelutuottaja osaa varmasti hinnoitella oman työnsä, mutta miten käy lopulta laadun ja toiminnallisuuden varmistaminen. Koska tarjontaa on paljon niin parhaimmat myyjät tekevät kauppaa hyvillä myyntipuheillaan. Tarvitaan referenssejä ja näyttöjä. Kun aika kuluu niin kaikkia referenssejä ei näy, vaan ne joilla on vaikutusta markkinoinnissa. Miltähän se näyttäisi jo esillä olisi epäonnistuneet projektit? Onko niitä edes olemassa yrityksillä? Silti välillä tulee vastaan, ehdotuksia, joissa luvataan paljon, mutta tulos voi olla jotakin muuta. Entäpä jos lupaisi tekevänsä sen mitä osaavat ja tekisivät sen. Haasteena on siis löytää ostajan ja palvelutuottajan yhteisymmärrys siitä mitä ollaan tekemässä.
Suomessa on paljon koodausosaamista, se on tunnistettavaa. Varmasti markkinoita riittää tuhansille toimijoille, eikä sekään ole ongelma. Ongelmana on se, kuten missä tahansa muussakin työssä, että ei paneuduta laadullisesti hyvän työn tekemiseen. Laadullisuus joka on hyvä määrittää jokaisen omassa toiminnassaan. Omaa työtänsä arvostavan toimijan työn jälki on pääsääntöisesti hyvää. Olemme omassa työssämme tunnistaneet sen, että laadullisesti hyvä työ vaatii paneutumista ja sitoutumista projektiin, muullakin tasolla kuin vain paperilla. Voidaanko olla tuotteen tai työn jälkeen ylpeä omasta tuotoksesta vai ajatella ”tulipahan tehtyä”. Jokaisella firmalla, isolla tai pienellä, on paikkansa tällä markkina-alueella. Jokaisessa tapauksessa hyvä kädenjälki tunnistetaan ja vahvin meriitti on kuitenkin suositukset toimivasta ja asiantuntevasta palvelusta.
Meillä Koodersilla halutaan tehdä arkea helpottavia it-ratkaisuja. Tiedämme mitä osaamme ja uskallamme tehdä. Tiedämme kuinka suurena meidät voi nähdä. Tärkeänä osana on asiakkaan asiaan paneutuminen ja haasteisiin ratkaisujen löytäminen. Siksi on hyvä pitää asioissa turvaväli, jotta näkee oman potentiaalin ja osaamisen. Siksi kannattaa katsoa kauempaa omaa toimintaansa ja laittaa turvaväli kuntoon tietoliikenteessä.
Mietiskelin taannoin, miten paljon muodostamme mielikuvia ihmisistä vain sen pohjalta mitä heistä on kerrottu. Kuinka joskus ensimmäinen tapaaminen voi vaikuttaa, kuinka jatkossa arvoitamme toisen ihmisen. Osalle on tärkeää rakentaa omaa brändiä aktiivisella toimimisella ja vaikuttaa ihmisten mielikuvissa aktiivisilta, positiivisilta tai luotettavilta.
Suomalainen kokous-/palaverikulttuuri on varmasti ollut murroksessa viimeisten vuosien aikana. Eikä se muuta tilannetta, että paljon kokouksia tai palavereita pidetään etänä, myös läsnä kokouksilla on oma paikkansa.
Luovuuden puutarhurimme puuhtaa toimistolla hyvin monenlaista, jotta koodarit ja terapeutit voisivat tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti!