Tammikuu oli työntäyteinen ja pitkät työpäivät ovat värittäneet osaltaan vuoden alkua. Välillä peiliin katsoneenani huomaan että kasvoissa joitakin väsymyksen merkkejä on havaittavissa. Ehkä osa on jo ajan myötä tulleita kokemuksen ja iän muotoja tai uurteita. Ei silti ole virta loppunut tai olo olisi että luovuttaisin. Onki siis hyvä miettiä mistä virtaa ja jaksamista? Nyt en kirjoita ravinnosta, unesta tai liikunnasta, jotka ovat tärkeitä osa jaksamiseen. Kirjoitan työstä.
Koodersin toiminnassa on varsinkin lyhyet projektinomaiset työskentelyt luovat paineita ja saattavat venyttää käsitettä jaksaminen. Aikataulut voivat olla tiukat ja sisällöt muuttua ennen julkaisua. Pienetkin muutokset vaativat joskus venymistä, koska kaikki muutokset eivät ole vain parin minuutin tehtäviä. Projektin siis sopivat joillekin ja toisille nopealla aikataululla tehtävät työt ovat pahinta myrkkyä jaksamiselle. Onhan se selvää oman aikansa jaksaa tehdä tiukalla aikataululla. Helposti uppoutuu kiireisiin aikatauluihin ja ottaa vastaa työtehtäviä, joiden aikataulut eivät enää pidäkään. Siksi on hyvä pitää työnsä ympärillä aikataulutustaulua, jossa näkee projektien etenemisen ja suunnitelmat. Helpompi on mitoittaa omat resurssit ja tarjota mahdollisesti uusille projekteille reallisempaa aikataulua. Selkeyttäminen voi tuoda myös virtaa tekemiseen, kun näkee edistymisensä ja tuloksia. Epämääräisyys ja mahdottomuus eivät ole enää kokoaikaa läsnä.
On hyvä tunnistaa omat kykynsä ja työotteensa. Ei kannata lähteä tekemään sellaista mitä ei osaa. Koodaamisessa looginen, hahmottaminen ja järjestelmällinen ajattelutapa auttavat. Siksi joskus on vaikeaa hahmottaa mitä on tekemässä, jos ei osaa tehdä annettua tehtävää. Kun alkaa tehtävät kasaantua, niin myös alkaa virta vähentyä. Uskalla siis olla rehellinen ja kertoa siitä ettei osaaminen ei riitä tai kerro ettei ymmärrä tehtävän antoa. Tämä ei poista kunnianhimoa ja uskallusta, kannattaa olla rohkea. Jaksamisen kannalta juuri tekemättömät työt kuormittavat eniten.
Yhteistyössä on voimaa ja virtaa. Joskus on vaikea olla yksin energinen. Työyhteisö tai yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäessä töitä, voi saada yllättäviä voimaatumisen tunteita. Ideointia ja asiasta keskustelut voivat omalta osaltaan selkeyttää tekemistä ja antaa arvoa omalle työlleen. Jokainen lähtökohtaisesti haluaa arvostustaan työstään, vertaistuki on silloin tärkeää. Me suomalaiset olemme joskus huonoja antamaan positiivista palautetta tai tsemppaamista. Virtaa voi siis saada yllättävän pienistä eleistä tai huomioista.
No, pakkohan minun on kirjoittaa koodareiden virtaa antavasta elementistä. Niin, energiajuomat. Lupasin etten kirjoita ravinnosta, joten en katso tätä ravintokirjoitukseksi jos kirjoitan tässä hieman energiajuomista. Suomessa ensimmäiset energiajuomiin vastaaviin tuotteisiin tehtiin jo 70-luvulla ja enemmän markkinat avautuivat 90-luvun lopussa. Se on fakta että energiajuomat antavat hetkellisen jaksamisen ja kouluttumisen niiden makuun. Onhan se myytti, että koodarit ovat energiajuomien suurkuluttajia. Koodersin toimistolla ainakin on juomien määrä vähentynyt merkittävästi vuosien saatossa. Silti virtaa riittää. Ehkäpä virta tulee jostakin muistakin elementeistä.
Virtaa, virtaa, virtaa. Jaksaa, jaksaa, jaksaa. Ei aina tarvitse jaksaa ja silloin lepää. Joskus on uskallettava pyydettävä apua, avun ottaminen ei siis ole huono asia. Virtaa meillä on siis rajallinen määrä. Katsoin juuri peiliin ja totesin että taidan raivata tilan kalenterista vapaalle. Tiedän kiinnostus työhöni antaa virtaa, joten ehkä hieman säännöstelen miten etenen seuraavissa aikatauluissa.
Koodari; mistä sinä saat virtasi?
Pääsääntöisesti pidämme kuuntelemisen taitoa itsestäänselvyytenä. Kuten puhumista, niin myös kuuntelemista olisi meidän jokaisen syytä välillä opetella ja harjoittaa.
Monesta eri lähteestä urkittuani määritelmä on maalaisjärjelle - käyttää olemassa olevaa tietoa käytännöllisesti. Silloin välttämättä ei ole teoreettista pohjaan järjenkäytölle, vaan voi perustua myös tunneperäisille ja käytännön kokemuksellisille asioille.