Oman alansa löytäminen: Kesä meni koodatessa

Kyselin kesätöitä Koodersilta jo hyvissä ajoin vuoden alussa harjoitteluni aikana. Heti, kun ajattelin, että minulla oli jotain annettavaa työtekijänä, vaikka kokemusta minulta ei juuri löytynytkään. Ajattelin, että ainakin ajoitus on hyvä, sillä koulunsa samoihin aikoihin loppuun saattanut mies ja legenda, Jaani, oli juuri muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja jättämässä suuret saappaat täytettäväksi.

Se kuumotus, kun haet töitä! Se tunne, kun samalla olet niin hirveän toiveikas ja samalla olet kuitenkin varautunut sata ja yksi prosenttisesti kuulemaan perinteisen valintamme ei valitettavasti tällä kertaa kohdistunut sinuun. Onnekseni olin ilmeisesti sopinut harjoitteluni aikana muuhun joukkoon ja minussa oli potentiaalia ihan oikeaksi työntekijäksi. Pieneksi yllätykseksi minut haluttiin mukaan tiimiin.

Vaikka olin viettänyt toimistolla jo pari kuukautta, oli silti ensimmäinen kesätyöpäivä todella jännittävä. En oikein tiedä miksi. Kyseessä kuitenkin olivat samat ihmiset, sama toimistohuone, sama tietokone, lähes samat työtehtävät. Ehkä osasyynä jännitykseen oli se, että nyt kun minun ajastani maksetaan – odotetaan minulta myös enemmän kuin harjoittelijalta. Vastuu on kasvanut koko ajan – firman omista projekteista siirryin pikkuhiljaa yhä enemmän oikeita asiakasprojekteja kohti, mikä tarkoitti sitä, että yrityksiin ja erehdyksiin ei ollut samalla tavalla varaa.

Ilmeisesti en kuitenkaan onnistunut möhläämään niin suuresti, että minusta oltaisiin kesän jälkeen haluttu eroon. Muutaman kuukauden kesätyö poiki loppukesästä vakituisen työsuhteen. Olen hyvilläni siitä, että olen löytänyt alan, millä koko ajan digitalisoituvassa tulevaisuudessakin on kysyntää.