Rutiini aamupalajugurtista

Viime viikolla startattiin kesälomat useammassa eri oppilaitoksella ja koulutusasteella. Kesä voi tarkoittaa yhtä monta eri asiaa kuin on ihmisiäkin, usealle se meinaa kuitenkin kesälomaa tai kesätöitä. Rutiinien muutoksia tiedossa kuitenkin.

Rutiinit mielletään yleensä tylsään ja toistuvaan ehkäpä arkiseen elämään. Arkisten toimien ”automatisointi” rutiinien muodossa on kuitenkin järkevää ja rutiinien tuomat aikataulut vapauttavat aikaa jollekin muulle, kuten harrastuksille tai vaikkapa ihan vain sunnuntaiaamujen rutiinien puutteen löysäilylle. Rutiinit poistavat aivojen taakkaa miettiä ja päättää jatkuvasti uusista asioista, kun voimme turvautua viikoittain samoihin turvallisiin valintoihin. Mutta mitä tapahtuu, kun tulee kesä kärpäsineen ja tutut rutiinit riistetään? Joillekin kesä on kauan kaivattua vapaata, jolloin voi luvan kanssa olla tekemättä mitään tai tehdä jotain mitä ei ole aiemmin ehkä vielä ehtinyt tehdä.

Itselleni rutiinit ovat todella tärkeä osa elämää ja rutiinien puuttuminen hankaloittaa järjestelmällisesti toimimista merkittävästi. Itse en pidä pienimmistäkään muutoksista. Pysähdyn täysin, jos vakioaamupalajugurttiani ei ole kaupan hyllyssä. Päivittäiset rutiinit pitävät yllä hallinnan tunnetta ja tuovat turvallisuutta ja pysyvyyttä elämään ja esimerkiksi (kesä)työttömyys aikuisiällä voikin olla melkoinen muutos totuttuihin rutiineihin. Harkkarimme Simo jakoi kokemuksia pitkäaikaistyöttömyydestään, jolloin hänen vuorokausirytminsä kääntyi normaalista täysin päälaelleen, jolloin hän heräsi samoihin aikoihin kuin muut lopettelevat työpäiviään. Usein tekeekin mieli ottaa kaikki irti vapaapäivistä, kun kukaan muu ei ole sanelemassa päivien kulkua. Rytmit ja rutiinit kannattaa kuitenkin pitää myös, silloin kuin voi mennä omassa tahdissaan. Myös uniongelmien ennaltaehkäisyssä vuorokausirytmin säännöllisyys on tärkeää ja rutiinit auttavat tässäkin. Säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävät unet pitävät yllä hyvinvointia ja ”normaaliin” arkeen on helpompi palata sitten aikanaan.

Itsellänikin on historiassa pätkiä, jolloin aiemmin tutut ja turvalliset rutiinit, jotka aiemmin olivat tulleet koulusta tai kesätöistä, puuttuivat. Elämänhallinta oli käytännössä olematon, ja huomasin makaavani olohuoneen lattialla selälläni kattoa tuijottaen, sen sijaan, että olisin purkanut muuttolaatikoita uudessa kodissa. Kului useampi viikko, ennen kuin sain laatikot purettua ja otettua itseäni niskasta kiinni. Pikkuhiljaa sain luotua itselleni uudet vapaaherran rutiinit ja pidin itseni päivittäin kiireellisenä kotiwaifuilemalla eli siivoamalla kotia, tekemällä ruuan valmiiksi illalle ja piipahtamalla muutamana päivänä viikossa lounasseurana. Koulu ja täysipäiväinen työ ovat tuoneet vastapainoksi myös kokemusta hektisyydestä ja rutiinien täyttämistä päivistä. Kevät on ollut todella kiireellinen enkä muista milloin viimeksi olisin pitänyt rutiinivapaan viikonlopun. Vaikka toimiston muiden koodarien yhteispiirteen mukaisesti en oikein osaa olla tekemättä mitään, päätin, jotta itselle ei tämän kesän lomapäivät olisi liiaksi lomailua, hion ja maalaan keittiön tuolit.

Rutiinit ovatkin yleensä aikaan sidottuja ja loppujen lopuksi rutiinit ovat vain erilaisten asioiden toistoa, kunnes ne alkavat sujua kuin itsestään ja ihan huomaamatta. Jokainen voi rikkoa tarvittaessa omaa jyrsijänpyöräänsä pienillä arkisilla asioilla ja opetella uutta, vaikkapa valitsemalla hieman eri reitin työ- tai koulumatkalla tai vaihtaa aamujugurtin merkkiä. Rutiineista irtautuminen ja hetkeksi pysähtyminen voi olla siis omalla tavallaan taitolaji, jonka kaikkien olisi hyvä osata edes joskus, vaikkapa näin Suomen lyhyen ja kauniin kesän kunniaksi. Opetelkaa siis vain olemaan, mutta pitäkää niistä tärkeimmistä rutiineista kiinni eli hampaiden pesusta ja aamujugurteista!