Saako tunteet näkyä työpaikalla?

Oma mielipiteeni tähän on, että tunteet saavat näkyä kaikkialla. On kuitenkin jokaisen omalla vastuulla, miten omia tunteitaan tuo julki.

Olen joskus ollut työpaikassa, jossa yhden työntekijän ilkeä käytös hyväksytettiin sanomalla että ”hän nyt vaan on sen luontoinen.” Se tarkoitti sitä, että jos tämä kyseinen henkilö tuli töihin huonolla tuulella, niin hänellä oli oikeus laukoa päin naamaa niitä asioita mitä mieleen tuli, yhtään miettimättä sitä miltä muista tuntui. Tai vaikka hän ei olisi sanonut mitään, niin silti hänen ilmeensä ja eleensä viestitti kaikille sen, että nyt kannatti olla varuillaan.

Nonverbaalinen viestintä on todella iso osa siitä, miten viestimme toisillemme.  Sanattoman viestinnän tutkijan Ray Birthwistellin mukaan sanattoman viestinnän osuus kommunikoinnistamme on jopa 93 prosenttia ja puheen vain 7 prosenttia. Eli viestimme hyvin isolta osin myös ilmeillä, eleillä, äänensävyillä ja käytöksellämme. Mielestäni tässä kohtaa tunteista puhuminen vaan korostuu. Saatamme joku päivä olla kireitä vaikkapa puolison kanssa käydyn riidan takia ja työpaikalla vetäytynyt käytöksemme saatetaan tulkita toisin. Silloin olisi todella ok kertoa, että nyt minulla on vähän huono mieli tämän asian takia, eikä ole tarkoitukseni olla teille töykeä.

Jokaisella meillä on myös vastuu vuorovaikutustilanteissa kertoa toiselle miltä meistä tuntuu. Kuvitellaan että pomosi neuvoo sinua asioissa tavalla, josta sinulle tulee todella tyhmä olo. Poimit hänen viestinnästään sen, että taidat olla vähän hölmö kun et tätä jo ymmärrä. Pomosi ei kuitenkaan missään vaiheessa sano että olisit hölmö, ainoastaan tulkitset sen hänen viestinnästään. Osaisitko kertoa hänelle miltä sinusta tuntuu, vai nielisitkö tunteen ja antaisit asian olla? Pikkuhiljaa alkaisit voimaan todella pahoin, koska kuvittelisit pomosi pitävän sinua idioottina.

Entä jos kuitenkin rehellisesti kertoisit sen, miltä sinusta tuntuu? ”Tiedätkö, minulle tulee monesti todella tyhmä olo silloin kun puhut minulle. En tiedä tarkoitatko sitä vai et, mutta sellainen tunne minulle tulee.” Voisiko tämäntapainen keskustelun avaus helpottaa tilannetta ja auttaa teitä paremmin ymmärtämään toisianne. Ei ole väärin kertoa tunteistaan, mutta niiden hallitsematon purkautuminen on omalla vastuullasi. Tunteista voi ja kannattaa puhua silloin, jos ne vaikuttavat hyvinvointiin työpaikalla tai tapaasi tehdä töitä.

Nonverbaalisen viestinnän puutteen voi nähdä ongelmana esimerkiksi netin kiivailla keskustelupalstoilla. Siellä on ainoastaan sanoja, jotka viestivät sitä mitä yritämme kertoa. Monet asiat voidaan tulkita hyvin väärin. Ei ole ymmärtäväistä katsetta, lempeää äänensävyä tai kosketusta. Pelkkiä sanoja. Siinä voi olla 93% mahdollisuus tulkita asia väärin. Se ei ole niin tärkeää mitä puhut, vaan MITEN puhut. Ihminen on voimakkaasti tunteva olento, ja tunteisiin vaikuttaa todella moni asia. On hyvä ottaa vastuu omista tunteistaan ja viestiä niistä myös muille.

Tästä aiheesta työpaikallamme keskustelivat myös Miikka ja Ilpo. Onhan se vaan hienoa kun miehetkin puhuvat tunteista <3