Työhakeminen on työtä samalla lailla kuin työn tekeminen. Näin minulle kerrottu, varmasti näin on. Perinteisesti hakemukset ovat muuttuneet paljonkin vuosien saatossa. Samoin on myös muuttuneet hakuprosessit ja työnantajien tarpeet. Videoiden ja somehakemusten määrä on kasvanut merkittävästi. Jokaisessa hakemuksessa painotukset ovat pysyneet samoina; osaaminen ja persoonallisuus. Nykyaikaa on myös, ettemme painota valinnoissa sukupuoleen, vaan enemmän osaamiseen. Onko muuten näin?
Osaamisen kertomisen haasteet varmasti tunnistavat jokainen, kuinka saamme sen kerrottua lyhyesti ja selkeästi. Jokainen meistä on jossakin vaiheessa tehnyt hakemuksia, kokeneet samaa tuskaa; olenko kertonut riittävästi asiaa ja onko tämä hakemus riittävän hyvä. Toisille hakemuksen tekemiseen menee vain muutama hetki – hups, hakemus lähti. Olemme siis erilaisia miettimään tai panostamaan hakemiseen. Kumpi on parempi, mietinnässä enemmän onko hakija tyytyväinen hakemukseensa.
Työnantajat ovat panostaneet paljon hakemisprosesseihin, nykyään näkee sähköisiä järjestelmiä, joiden kautta saadaan hakijoilta samoihin kysymyksiin vastauksia. On myös toimijoita, joiden avoimia työpaikkoja ei ole näkyvillä – puhumme piilotyöpaikkoista. Piilotyöpaikkojen hakemiseen ei ole suoraa vihjettä että ”paikka auki”. Kuulemme jostakin, että mahdollisesti tarvitaan osaajaa tai sitten tulee vain puheeksi, että meillä yrityksessä menisi osaaja. Joskus työnantaja innostuu tekemään määritelmiä niin paljon ettei niiden täyttämiseen hakijalla ole helppoa. Toki, jos haetaan tiettyä tarkkaa osaamista – se on eri asia.
Jos mietin työantajan näkökulmasta, niin samanlaisia haasteita koen kuin hakijalla; tuliko tarpeeksi ymmärrettävä hakuilmoitus. Haasteita tulee, jos ei osata aina määritellä tarvetta tai osaamisaluetta riittävän selkeästi. Entäpä jos olisi määritelty tarkasti osaaminen mitä tarvitaan ja hakija kertoisi miten sen osaamisen toteuttaisi. Hakija sukupuolella tässä tapauksessa ei ole merkitystä. Hakija saisi kertoa kokemuksista, osaamisista tai koulutuksista, vain sen mikä tukee haettavaa työtä.
Pari vinkkiä työntekijää hakevalle taholle ja työtä hakevalle henkilölle. Ensimmäiseksi työnantaja: Kun haette työntekijää, mieti ensiksi mihin tehtäviin tarvitset lisää henkilöresursseja ja mitä tekemään. Isot raamit tulee siis olla kunnossa. Onko jotakin osaamista, joka tarvitaan tai tuo toiminnalle lisäarvoa? Jos haetaan koodaria, niin kyseessä on laaja haku. Kun lisää koodauskielestä tai käytettävistä järjestelmien tunnistamisesta, niin haku tarkentuu huomattavasti.
Toiseksi: Hakijana kannattaa kiinnostua haettavasta paikasta ja tutkia mihin on hakemassa, hakemus kohdistaa kyseiseen paikkaan. Yleinen hakemus on helppo, yksilöity juuri haettavaan paikkaan on tehokkaampi. Yksilöityhakemus tekee mahdollisesti mielenkiintoisemman hakemuksen lukea kokonaan. Hakemuksessa näkyy kiinnostus työhön ja sen liitetty mahdolliseen työpaikkaan. Käytä osaamistasi tai kiinnostumistasi työpaikkaan myös tekstissä sanoina esim. ”Kiinnostuin…, herätti huomion… osaan….” yms.
Tiedän, tiedän – on monia tapoja tehdä hakemuksia tai hakea työntekijää. Olkoon tämä enemmän pieni herätys katsomaan omaa hakemistaan tai työnantajan miettimään hetken, miten haemme uusia työntekijöitä. Kiinnostukaa mitä olette tekemässä ja miksi. Osaaminen on laaja käsite, kerro siis miksi juuri sinut tulisi valita osaamisesi kanssa haettavaan työpaikkaan.
Kysyntä ja tarjonta, palvelun tuottamista tulevat kustannukset, mitä rahalla saa... Kaikista näistä koostuu palvelulle hinta.
Somemaailma mahdollistaa paljon verkostoja. Aktiivinen toiminta lisää verkostoja. Sisällöt lisäävät verkostoja. Some siis vaatii aktiivisuutta, mutta ei välttämättä sosiaalisuutta.
Juhannusta kohti on muistisääntö, kun siirretään viisareita kellosta. Silti kello käy kuin mitään ei olisi tapahtunut ja aika kuluu.