Unelmia ja toimistokoiria

Photoshopin taikaa: vasemmalla Iisa n. 11vko ikäisenä ja oikealla nyt 7kk iässä.

Gartanolla vierailee silloin tällöin myös työntekijöiden nelijalkaisia ja karvaisia perheenjäseniä. On ollut Eemeli, Ruut(rip<3), Kerttu, Santtu ja viimeisimpänä joukon nuorin Iisa. Iisa on epäsäännöllisen säännöllisesti ollut mukana pikkupennusta saakka toimistolla yksittäisiä päiviä, mutta nyt kulki mukanani päivittäin edeltävät pari viikkoa, kun yllättäen seitsemän kuisen koiran teini- ja mörköiän alkaessa kukkia enemmän ja vähemmän kauniisti, ei se jo aiemmin rautalangasta väännetty yksinolemisen taito enää niin ikään luonnistunutkaan. Ei olisi tällä työntekijällä ollut varaa käydä töissä ilman koiraa, joten ratkaisu: koira mukaan työpaikalle.

Iisan ensimmäinen kokonainen työpäivä

Alku aina hankalaa

Iisa oli aluksi kovin ihmeissään rutiinien muuttumisesta ja ympäristön vaihdoksesta, vähän väliä joku kulkee ulko-ovesta ja taas tulee uusia ihmisiä, missään ei saa olla rauhassa. Ei tullut päiväuni, mitäs täällä on, kukas toi on? Jatkuva ympäriinsä pyöriminen hankaloitti työntekoa ja koetteli ihmisen hermoja (suoraan sanottua vatutti aika paljon), kun jatkuvasti piti seurailla onko nyt menossa jonkun kenkä tai maton reuna suuhun. Teinixin muisti, kun on hyvä, mutta lyhyt eivätkä kiellot kamalan pitkälle kantaneet. Onneksi tilan rajaaminen rauhoitti ihmettelevää teiniä, kun ei olekaan pakko koko ajan käydä läpi kaikkia samoja toimiston nurkkia.

Paikalleen rauhoittumisen myötä, myös rutiinit alkoivat pikkuhiljaa palailla muistikuvina pätkittäin, ja Iisa osasi taas olla rauhassa työpäivän, aamukongin jälkeen uni maittoikin niin hyvin, ettei ulkonakaan välttämättä tarvinnut käydä ollenkaan. Jopa niinkin rauhallisesti, että kotiin lähdön aikaan olisi voinut vielä kerran vaan kääntää kylkeä. Myös asiakaspalaveri sekä podcastpäivä sujuivat mallikkaasti.  Myös Geneesin puolelta käytiin tervehtimässä Iisaa useaan otteeseen.

Ajatuksia on hyvä virkistää puskapissillä käydessä

Nouseva trendi

Koirien töihin mukaan ottaminen on nouseva trendi ja lemmikkiystävälliset baarit sekä kahvilat ovat myös nousussa. Esimerkiksi Googlen "Dog policy" sallii lemmikit työpaikalla, ja nähtiinhän me myös Silicon Valey sarjassa toimistokoirien sekainen jakso.

Vaikka alunperin otin Iisan töihin mukaan lähinnä Iisan itsensä takia, huomasi sitä kuitenkin, että nukkuva koira ja se siitä lähtevä pieni elämisen ääni oli rauhoittavaa. Hento kynsien rapina lattialla on kotoisaa ja on rauhoittavaa silittää Iisan muhkeaa niskaharjaa ohi mennessä. Lemmikkejä ja niiden vaikutusta ihmisille on tutkittu paljon, myös siltä kannalta miten lemmikin läsnäolo työpaikalla vaikuttaa. On muunmuassa saatu selville, että lemmikit vähentävät stressiä, parantavat työtyytyväisyyttä ja lisäävät aktiivisuutta. Sanalla sanoen, lemmikit edesauttavat hyvinvointia.

Iisan läsnäolo toi rauhallisen mielen, ainakin itselle, kun ei tarvinnut miettiä ahdistuneena koko työpäivää, että onko kotona enää seiniä pystyssä päivän lopuksi. Pieni pyörähdys ulkoilmassa vastapäisessä puistossa auttoi hyvin koodaamisen pattitilanteisiin ja ongelmat ulkoilun jälkeen ratkesivat kuin itsestään. Kotonakin jaksoi paremmin, kun ei tarvinnut siivota heti ensimmäiseksi kaikkia pintoja, mitä koira oli sotkenut ja tukehtua omaan kiukkuunsa siitä harmituksesta mikä tästä kaikesta oikein syntyi.

Nyt, kun Iisalle on rakennettu tilava ulkotarha työpäivien viettoon, harmittaa hieman, kun Iisan ei tarvisekaan enää kulkea mukana.