Uusi tapa opiskella: Opinnollistaminen

Julkaisimme vähän aikaa sitten vattuilun Integraatio. Podcastissa hieman sivusimme, ettei integraatio ole vain koodaritermi ja integraatiota voi soveltaa elämässä myös muualla. Tästä inspiroituneena päätin kirjoittaa itselle ajankohtaisesta aiheesta, miten täysipäiväisenä opiskelijana ja työntekijänä toimii koulun ja työn "integraatio".

Itse suorintan tällä hetkellä amk tietojenkäsittelyn tutkintoa uuden termin "opinnollistaminen" alla. Aiheesta vielä myöhemmin lisää, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että pyrin suorittamaan kursseja mahdollisimman paljon tekemällä niitä projekteina työpaikalleni. Kätevää.

Alana tietojenkäsittely mahdollistaa hyvin pitkälti etäopiskelun, mikä sopii hyvin työssäkäyvän elämään. Periaatteessa kaikki kurssin asiat voi käydä läpi oman aikataulunsa mukaan tallennettuja tuntinauhotteita seuraten. Koululla olen käynyt neljä kertaa koulun alkamisen jälkeen, syömässä.
Tällä hetkellä voin keskittyä töihin ja tehdä koulun lisäprojekteja "vapaa-ajalla". Kuitenkaan kaikkia kursseja en voi vain oman aikatauluni mukaan tehdä, mikä tuo omat haasteensa. Ryhmätöihin osallistuminen on välillä todella hankalaa minun erilaisen päivärytmini takia. Tämä harmittaa ja koenkin olevani vain usein taakkana muiden etenemisessä.

Opiskelijatapahtumiin en osallistu, eikä ne varsinaisesti kiinnostakaan enää. Vaikka spontaanit keikkumiset ovat jääneet vähemmälle, sillon tällöin iskee kaipuu oikeaan kalja-makarooni-kalja opiskelijaelämään. Sitä kaipaan, että opiskelijana pystyi päättämään aamulla, ettei jaksa ja jäädä sänkyyn vaikka koko päiväksi tai viikoksi.

Usein vattumaisinta tässä integraatiossa on se, että täyden työpäivän jälkeen täytyisi taas asennoitua tekemään hieman lisää töitä. Tekisin mielummin välillä täysiä koulukiripäiviä, jotta ajankäyttö olisi tehokkaampaa. Vaikka koulun puolesta työmäärä ei ole mitenkään ylitsepääsemätön,  myönnän, usein en jaksa illasta enää mitään ajatusta vaativaa ja koulutehtävät jäävät viimetinkaan. Usein käy myös niin, että en yksinkertaisesti muista käydä Moodlessa katsomassa uusimpia tehtävänantoja. Deadlinet ovat salakavalia, ne iskevät äkkiä ja kovaa.

Onneksi harvoin työpäivät tuntuvat työltä, kun tekee sitä mistä tykkää. En vaihtaisi pois. Alan kokemus tässä vaiheessa on arvokasta ja jos tämä ei olisi unelmatyöni, en todennäköisesti jaksaisi tehdä kahden viikon töitä yhdessä viikossa. Jos ammattitutkinnon saaminen auttaa minua alalla tulevaisuudessa, tottakai se on käytävä.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tämä tapa käydä koulua on vielä koulullekin uusi ja ehkä käytäntö vielä hakeekin muotoaan. Onhan tässä mennyt vasta ensimmäisestä vuodesta vajaa puolet. Kokoajan opitaan ja varmasti kevät sekä seuraava vuosi opinnollistetaan paremmin ja tehokkaasti!

via GIPHY