Vilin fiilikset harjoittelusta Koodersilla

Olen Vili Moisio, 3. vuoden datanomi-opiskelija joka valmistuu toukokuussa 2019. Itselläni on aina ollut vahvaa kiinnostusta tietokoneisiin ja niihin liittyviin asioihin, joten datanomi-tutkinto kuulosti parhaalta vaihtoehdolta peruskoulun jälkeen. Hoidin kouluni suhteellisen hyvin, jonka johdosta olisin voinut valmistua jo halutessani aikaisemmin, mutta päätin, että haluan nähdä vielä ennen valmistumistani miten koodifirmassa toimitaan todellisuudessa oikeissa työtehtävissä. Joten päätin hakea Koodersille harjoitteluun.

Syy miksi halusin juuri Koodersille on yksinkertaisesti Koodersin markkinoinnissa ja näkyvyydessä. Kun ensimmäisen kerran amiksen toisena vuonna tutkin koodifirmojen nettisivuja, Kooders erottui selvästi ja oli ainoa josta jäi oikeasti mielenkiintoinen ja mukavan harjoittelupaikan kuva. Tämä johtui pääasiassa ei-niin-vakavista, mutta asiasisältöisistä blogeista sekä podcasteista. Tälläinen fiilis jäi vain Koodersista, muiden firmojen sivuilla ei ainakaan siihen aikaan tainnut olla mitään tälläistä. Joten päätin laittaa hakemusta tulille. Ensimmäisen kerran hakiessani en saanut harjoittelupaikkaa, koska toimistolla ei fyysisesti ollut tarpeeksi tilaa minulle. Olen normaalipainoinen joten en tästä loukkaantunut tai lannistunut vaan hain uudelleen vielä viimeisenä vuotenani ja sain paikan.

Harjoittelupaikan varmistuttua iski kauhea kuumotus, että mitä minulta odotetaan. Olen koulunpenkillä ja kotona harjoitellut pääasiassa Javaa, jonkin verran HTML:ä ja CSS:ä, sekä hieman joitain muita kieliä. Mutta loppujen lopuksi todella vähän, enhän minä osaa vattu mitään. Laitetaanko minut johonkin nurkkaan häpeämään osaamattomuuttani?

Todellisuus oli kuitenkin aivan toinen. Työkaverit ovat oikein mukavia joilta voi aina kysyä apua, vaikka kysyttävä asia olisi kuinka yksinkertainen tai tyhmän tuntuinen. Työtehtävät joita harjoittelijana olen saanut ovat olleet hyvinkin mielenkiintoisia, varsinkin kun kooditehtäviin pääsi käsiksi. Tehtävistä on oppinut hyvin tehokkaasti, osittain siitäkin syystä, että niihin ei välttämättä anneta liikaa ohjeita alkuun, vaan saa itse tutkia ja yrittää. Jos/kun työ ei edisty voi vain reilusti pyytää apua, jolloin sitä myös saa ilman minkäänlaista tuomitsemista tai väheksyntää. Työtilat eli ilmastoitu toimisto Joensuun keskustassa on oikein viihtyisä, jonka podcast-huoneessa on myös sohva jossa voi käydä vaikka tauolla tajuttomana. Työajat ovat liukuvat eli aamuisin jos käy jokin viivästys ettet ole töissä juuri tasan kello 9, ei ole vakavaa. Voit vain tehdä tunnit täyteen päivän lopuksi tai toisena päivänä kun sinulle sopii.

Myös daily standupeista olen oppinut sanoittamaan paremmin tekemisiäni. Daily standupin idea on siinä, että päivittäin pidetään hetki jolloin jokainen nousee ylös ja kertoo omin sanoin mitä on tekemässä ja missä vaiheessa. Kaiken kaikkiaan tähän asti harjoittelu on ollut oikein antoisa, olen oppinut jo puoleenväliin mennessä todella paljon. En kadu yhtään, että päätin tulla harjoitteluun Koodersille, enkä valmistua etuajassa niinkuin oli alunperin tarkoitus.

Wanhempia harkkatarinoita Koodersilta:

• Oonan harjoittelu koodersilla
• Simon matka takaisin työelämään

Harjoitteluista olemme myös keskustelleet podcastissamme!