Ei itkeä saa, ei meluta saa, tonttu voi tulla ikkunan taa... Miun puolesta saa tehdä molempia! Itkut ja melut kuuluu elämään, eivätkä ne määrittele sitä oletko ollut kiltti vai tuhma, mutta se miten käyttäydyt muita kohtaan kyllä määrittelee.
Lähiaikoina olen pyrkinyt hymyilemään vastaantulijoille enemmän, kiittämään bussikuskia useammin, sekä toivottamaan hyvää viikonloppua ruokakaupan työntekijöille. Olen huomannut, että vetovoiman laki oikeasti pätee. Tee hyvää toiselle, ja saat hyvää takaisin. Pelimaailman esimerkkinä on se, että pääsin vihdoinkin yhden rankin ylöspäin Valorantissa. Toki tämä vaati paljon töitä, mutta yksin pelatessa tuntemattomat tiimiläiset olivat 85% ajasta todella ystävällisiä, kun heille oli ystävällinen. Tämän takia yhteishenki oli hyvä, ja vaikka peli olisi mennyt huonosti, ei se tuntunut niin pahalta, kun kaikilla oli kuitenkin hyvä fiilis. Kaikki tsemppasivat toisiaan.
Silläkin, mitä sanoja käytät, on väliä. Otetaan vaikka tällainen esimerkki: Pelaat kavereiden kanssa, ja kaverisi tekee jonkun hölmön virheen. Olet sanomassa, miten hänen olisi pitänyt toimia, ja voit valita kahdesta eri äänensävystä: töykeä tai ystävällinen, ja kahdesta eri sanoituksesta: "Ensi kerralla tee näin ja näin" tai "Ensi kerralla voisit kokeilla tätä tai tuota". Tässäkin tapauksessa pelien sujuvuuden ja nautinnon vuoksi olisi hyvä, jos opastuksen sanoisi ystävällisesti ja kauniisti. Ystävälliset sanat eivät vaadi yhtään enempää energiaa kuin töykeät sanat, ja todennäköisesti ohjeet otetaan paremmin vastaan, kun ne on sanottu ystävälliseen sävyyn.
Hypätään yhteen harkkatarinaan, sillä tosiaan myös sillä, miten käyttäydyt, on paljon merkitystä. Oli Turussa asuva media-alan perustutkintoa opiskeleva henkilö, joka etsi useamman viikon kestävää harkkaa varten yritystä. Hän pääsi Koodersille, ja harkan aikana hänelle tarjottiin vakituista työpaikkaa, sillä harkkari oli tehnyt työnsä hyvin ja ollut ystävällinen. Kuitenkin tämän harkkarin elämä oli silloin Turussa, joten hän ei voinut ottaa työpaikkaa valitettavasti vastaan. Tästä pari vuotta eteenpäin, ja tätä samaa henkilöä pyydettiin tekemään verkkokurssia varten videoita. Long story short, tämä henkilö on nyt vakituisena työntekijänä tekemässä videoita ja muita mediamatskuja.
Ikinä ei tiedä, mitä vastaantulevan ihmisen elämässä tapahtuu. Se pieni ystävällinen teko, pieni hymy, voi piristää heidän päiväänsä huomattavasti. Toki täällä Suomessa se saatetaan myös kokea omituisena, kun olemme aika ujoa kansaa, mutta ei se silti satuta ketään. Ollaan yhdessä kilttejä tonttuja toisillemme!
Halusin olla "isona" valokuvaaja tai opettaja, valokuvauksen ollessa selkeästi ykkössijalla. Isäni valokuvasi paljon, ja uskon valokuvakärpäsen purreen minua tämän takia. Lähdin kokeilemaan molempia uria, mutta kymmenessä vuodessa unelma-ammatti muuttui ihan kokonaan.
Perstuntuma, gut feeling, mututuntuma, "se tunne vatsanpohjassa"... Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja ehkä joku näistä edellämainituista kuulostaa tutulta. Tämä tarkoittaa siis tunnetta, joka tulee yhtäkkiä ja usein ilman selkeää syytä.
Mikä on Koodersin konnien lempimehu koodaamiseen? Milloin tätä juodaan, ja mistä tätä juodaan? Entä onko jokin mehu, joka ei ole antanut tarvittavaa boostia ja flowia koodaamiseen?